Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa
Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa
Perinteinen suomalainen viisaus
Merkitys:
Sananlasku varoittaa tavoittelemasta liian korkealle, sillä epäonnistumisen riski on suuri. Se kuvaa tilannetta, jossa henkilö yrittää saavuttaa jotain liian mahtipontista tai vaikeaa, mutta epäonnistuu ja päätyy huonompaan tilanteeseen kuin alunperin.
Kulttuurinen konteksti:
Sananlaskun juuret ovat suomalaisessa metsäkulttuurissa. Kuusi on korkea ja vaikea kiipeillä, kun taas kataja on matala ja piikikäs pensas. Sanonta kuvastaa suomalaista vaatimattomuutta ja realistisuutta tavoitteiden suhteen.
Nykyaikainen käyttö:
Sananlaskua käytetään edelleen nykysuomessa muistuttamaan maltillisuudesta ja varovaisuudesta. Se voi liittyä esimerkiksi uratavoitteisiin, sijoituksiin tai ihmissuhteisiin, joissa liian suuret odotukset voivat johtaa pettymykseen.
Ken kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa
Tämä kansanomainen sananlasku varoittaa tavoittelemasta liian korkealle ja kunnianhimoisesti, sillä epäonnistumisen riski on suuri. Se kuvaa tilannetta, jossa henkilö pyrkii saavuttamaan jotain mahtipontista tai vaikeaa, mutta epäonnistuu ja päätyy huonompaan tilanteeseen kuin alunperin.
Sananlaskun juuret ovat suomalaisessa metsäkulttuurissa. Kuusi on korkea ja vaikea kiipeillä, kun taas kataja on matala ja piikikäs pensas. Sanonta kuvastaa suomalaista vaatimattomuutta ja realistisuutta tavoitteiden suhteen. Se opettaa, että on parempi asettaa tavoitteensa maltillisesti ja realistisesti, kuin tavoitella liian korkealle ja epäonnistua pahasti.
Sananlaskua käytetään edelleen nykysuomessa muistuttamaan maltillisuudesta ja varovaisuudesta. Se voi liittyä esimerkiksi uratavoitteisiin, sijoituksiin tai ihmissuhteisiin, joissa liian suuret odotukset voivat johtaa pettymykseen.
- Ken korkealle kurottaa, se matalalle mätkähtää
- Ken kuuseen kurkottaa, katajaan kompuroi
- Kuuseen kurkottaja katajaan kapsahtaa